“Sleep is not an option.”

Uni ei ole vaihtoehto. Näin Elon Musk twiittasi vuonna 2018, kun hän puursi 120 tunnin työviikkoja ja nukkui toimistossaan. Hän ei toiminut näin, koska piti stressistä, vaan koska hän piti sitä välttämättömänä Teslan menestyksen kannalta. Muskin twiitti tuli vastauksena The Huffington Postin perustajan Arianna Huffingtonin artikkeliin, jossa kehotettiin toimitusjohtajaa lepäämään enemmän.

“Ford ja Tesla ovat ainoat kaksi amerikkalaista autoyritystä, jotka välttävät konkurssin. Tulin juuri kotiin tehtaalta. Luulet, että tämä on vaihtoehto. Se ei ole.”


Siitä lähtien Teslalle on tapahtunut paljon. Ehkä merkittävintä on (toimitusjohtajan prioriteetit huomioon ottaen), että yhtiön osakekurssi on yli kymmenkertaistunut. Mutta Huffingtonin kommentit perustuivat myötätuntoon ja tieteeseen. Onkin paikallaan kysyä: onko tällainen suhtautuminen yrittäjyyteen ja uneen terveellistä?

Tekeekö unen uhraaminen oikeasti hyvää liiketoiminnalle?

Huolimatta mediassa näkyvistä inspiroivista yrittäjistä (joihin Elon Musk eittämättä kuuluu), mikä on todellinen suhde yrittäjyyden ja unen välillä? Kirjoitimme tämän artikkelin ottaaksemme siitä selvää.

 

Uni pitää lääkärin loitolla

Kelataan vähän taaksepäin ja tarkastellaan unen fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia.

Kansainväliset bestsellerit, kuten Arianna Huffingtonin The Sleep Revolution: Transforming Your Life, One Night at a time (2016) ja Matthew Walkerin Why We Sleep: The New Science of Sleep and Dreams (2017), ovat ruokkineet keskustelua unen merkityksestä elämässämme.

Huffington itse oli korkeassa asemassa oleva johtaja, joka tahkoi töitä täydellä teholla, kunnes eräänä yönä hän romahti uupumuksesta ja mursi poskiluunsa. Tuskallinen, mutta lopulta hänen uransa säästävä herätys.

Mutta unen puutteen vaikutukset eivät aina ole näin äkillisiä.

Pitkäaikaisella unettomuudella on monia huonoja seurauksia: se yhdistetään kasvaneeseen sydänsairauksien ja aivohalvauksen riskiin, kasvaneeseen riskiin sairastua kakkostyypin diabetekseen ja riskiin kärsiä masennuksesta ja ahdistuneisuudesta. Huono uni altistaa myös vilustumiselle ja flunssalle.

Unen puute ei näytä säästävän mitään terveytemme osaa.

Toisaalta säännöllinen lepo suojaa kaikilta edellä mainituilta sekä ehkäisee syöpää ja dementiaa. Se on todellinen ihmelääke, joka on vapaasti kaikkien saatavilla – jos siis olet onnekas etkä kärsi unettomuudesta.

 

Päiväunet eivät ole vain lapsille

Sleep Foundationin mukaan lyhyet 10–20 minuutin torkut päivällä virkistävät sekä parantavat työmuistia, oppimista ja tarkkuutta. Jos iltapäivällä väsyttää, ota nokoset hyvällä omatunnolla. 

 

Totta vai tarua: yrittäjät nukkuvat vähemmän kuin palkkatyöläiset

Olet varmaan joskus kuullut jotakin seuraavanlaista:

Kun valitset yrittäjyyden, vaihdat hyvät yöunet mielekkääseen työhön.

Usein tämä nähdään ikävänä sivuvaikutuksena siitä, että saa "olla itsensä pomo". Ikään kuin tämä mielekkyyden tunne jotenkin kompensoisi unenpuutteesta seuraavat fysiologiset ja psyykkiset vahingot.

Mutta onko tämä edes totta? Nukkuvatko yrittäjät oikeasti vähemmän kuin työsuhteessa olevat? Vai onko kyseessä vain myytti, jota muutamat korkean profiilin yrittäjät ylläpitävät?

Vuonna 2019 tutkijat Wolfe and Patel tekivät tutkimuksen, jossa he tarkastelivat juuri näitä kysymyksiä Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Tutkimus julkaistiin vertaisarvioidussa Small Business Economics -lehdessä. Tulokset olivat yllättäviä. Niiden perusteella tutkijat päättelivät seuraavaa:

  • yrittäjät saavat todellisuudessa enemmän unta kuin työntekijät
  • esille ei tullut eroja syvän unen määrässä yrittäjien ja työntekijöiden välillä
  • yrittäjät, jotka nukkuvat enemmän ansaitsevat keskimäärin hieman enemmän kuin ne, jotka nukkuvat vähemmän.


Tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä suomalaisiin yrittäjiin, mutta havainnot piirtävät mielenkiintoisen kuvan yrittäjyyden ja unen suhteesta. Ehkä yrittäjyys ei tarkoitakaan vähempää unta – päinvastoin.

 

email_1200x400_7_v1

Myytti 8 tunnin unesta

Jo 90-luvun alussa psykologi Thomas Wehr teki tutkimuksen, jossa ryhmä ihmisiä vietti kuukauden ajan joka päivä 14 tuntia pimeässä. Seuraukset olivat mielenkiintoisia. Neljän viikon kuluttua uneen alkoi piirtyä uusi rytmi: neljä tuntia unta, sen jälkeen yhdestä kahteen tuntia hereillä, sitten taas toiset neljä tuntia unta. Kuulostaako oudolta?

Tämä ei ole niin outoa kuin äkkiseltään ehkä kuulostaa. Vuonna 2001 historioitsija Roger Ekirch julkaisi tutkimuksen historiallisista nukkumistavoista, joista hän myöhemmin kirjoitti myös kirjan.

Ekirchin mukaan ennen sähkön yleistymistä yö oli vaarallista aikaa. 1700-luvulle asti ihmiset menivät nukkumaan aikaisin, heräsivät muutamaksi tunniksi yöllä syömään, rukoilemaan tai jopa seurustelemaan naapureidensa kanssa ja menivät sitten takaisin nukkumaan “toisen unen”. Mutta kun yöstä tuli turvallisempaa aikaa, ihmisten lepoon käyttämä aika laski. Ja 1920-luvulla unta pidettiin tehottomana ajantuhlauksena.

Vielä nykyäänkin uni liitetään laiskuuteen – vaikka me kaikki tiedämme, että tämä on typerää.

Suunnilleen kahdeksan tunnin yhtämittainen uni on osoittautunut tehokkaimmaksi tavaksi saada tarvittava lepo. Mutta onko se paras malli?

Yrittäjä marssii omaan vuorokausirytmiinsä

Osa yrittäjistä voi valita, milloin ja miten työskentelee. Ihanaa vapautta, mutta toisaalta tämä voi aiheuttaa vaikeuksia muilla elämän osa-alueilla, jos yrittäjä ei ole varovainen. Syöminen, sosiaaliset suhteet ja nukkuminen ovat helposti karsittavien asioiden listalla.

Yrittäjänä sinulla on vapaus valita työaikasi, mutta sinulla on myös vapaus valita, milloin nukut – uniaikasi.

Kun asiaa oikein ajattelee – ja uppoutuu Reddit-ketjujen ihmeelliseen maailmaan – huomaa, että oman elämäntyylin hallinta on yksi yrittäjyyden suurimmista vetovoimista.

Oletko luovimmillasi yöllä 23–3? Tee työsi silloin ja nuku, kun se sinulle sopii.

Entä kuinka monta tuntia unta ihminen tarvitsee? Jokainen on erilainen. Tennishuippu Roger Federer torkkuu keskimäärin 12 tuntia päivässä. Usain Bolt nukkuu 9,5–10 tuntia yössä. Tainan mukaan Bolt saattoi herätä puoli tuntia ennen kuin hän rikkoi maailmanennätyksiä.

Neurotieteilijä Matthew Walker tiivistää unen merkityksen osuvasti:

"Uni on todennäköisesti mahtavin laillinen suorituskykyä parantava lääke, jota harvat käyttävät tarpeeksi."

Miltä muiden vuorokausirytmi näyttää?

Tämä kaavio paljastaa joidenkin kuuluisuuksien päivittäiset rutiinit. Kenen vuorokausirytmiin sinä samastut?

 

Palataan alkuperäiseen kysymykseemme: “Tekeekö unen uhraaminen koskaan oikeasti hyvää liiketoiminnalle?”

Yksinkertaista vastausta ei ole. Tämän on monimutkainen kysymys, johon liittyy paljon muuttujia, aina jokaisen yksilöllisestä unentarpeesta alkaen. Elon Muskilla näyttää menneen hyvin, mutta niin on mennyt Roger Federerilläkin.

Mutta yksi asia on varma: ihmisen terveys edellyttää säännöllistä lepoa. Eikä yrittäjä ole poikkeus, vaikka joskus siltä tuntuisi.