Työn merkityksellisyys – rakastatko työtäsi?

Rakastatko työtäsi? Oletko oikeasti rakastunut siihen? 

Odotukset työtä kohtaan ovat kovat. Näemme jatkuvasti työhönsä rakastuneita ihmisiä niin netissä, televisiossa, lehdissä kuin elokuvissakin. On helppo ajatella, että työssä on kyse kahdesta asiasta: rahasta ja merkityksen löytämisestä omaan elämään. Ja yrittäjyys näyttäytyy usein oikotienä onneen. Mutta onko se sitä?

Kun mahdollisuudet ovat lähes rajattomat, on mielekkäästä työstä tullut paitsi oletusarvo, myös yksi elämämme keskipisteistä. Ei ole ihme, että monia meistä hirvittää.

Kyllähän tämä työ menettelee, mutta haluanko käyttää koko elämäni tähän?

Asian liian syvällinen pohtiminen voi pelottaa. Helpompaa onkin sen sijaan keskittyä rahan ja statuksen tavoittelemiseen. Me Holvilla haluamme katsoa asioita myös toisesta kulmasta.

Tarinoita työstä ja rakkaudesta

Elokuvat syöttävät meille paitsi vahvoja mielikuvia romanttisista ihmissuhteista, myös työelämästä. Työn pitäisi olla kutsumus ja ihmisten innostuneita työstään päivästä toiseen aina eläkeikään saakka.

“Tee sitä mitä rakastat ja rakasta sitä mitä teet”, internetin motivaatiolauseet kertovat meille.

Kuulostaa mahdottomalta. Todellisuudessa suhteemme työhön on paljon monimutkaisempi ja monitasoisempi. Elämä on täynnä ylä- ja alamäkiä, sydänsuruja ja onnellisia sattumia.

Miten mielikuvat työelämästä ovat syntyneet? Ja miksi ne eivät useinkaan vastaa todellisuutta? Vastaukset saattavat löytyä historiasta.

Tuottavuuden nousu

Aina 1700-luvun lopulle asti töitä tehtiin paljon pienemmässä mittakaavassa kuin nykypäivänä. Vaatekauppias saattoi jakaa toimitilansa kahden muun ihmisen kanssa. Asiakkaan astellessa sisään kaikki kolme olivat vastuussa asiakkaan tervehtimisestä, mittaamisesta, vaatteiden muokkaamisesta, kassatyöskentelystä ja paperitöiden hoitamisesta.

Asiat alkoivat muuttua vuonna 1776, kun skotlantilainen taloustieteilijä Adam Smith kirjoitti suositun kirjansa Kansojen varallisuus (Wealth of Nations). Kirjassaan Smith toi tunnetuksi ajatuksen työnjaosta – teoria, jossa teknologia vauhdittaa teollista vallankumousta. Kun työ jaetaan pienempiin ja tarkemmin määriteltyihin osiin, ihmisistä tulee yhteen asiaan erikoistuneita oman alansa osaajia. Erikoistumisen tarkoituksena oli organisaatioiden ja kansakuntien tehokkuuden ja kannattavuuden kasvattaminen.

Siksi nykyään vaatekaupassa ei ole enää töissä vain kolmea ihmistä, jotka ovat kaikki yhtä lailla vastuussa kaikista työtehtävistä. Sen sijaan paikalla saattaa olla 30–40 työntekijää, joista jokainen on vastuussa yhdestä pienestä osa-alueesta. Ja jokaisen tehtävänä on kasvattaa valmistettavien ja myytävien vaatteiden määrää eri tavoin.

Mikä tekee työstä mielekästä?

Historian vaikutus näkyy, kun mietitään, milloin koemme työmme merkitykselliseksi. Jotta työ olisi merkityksellistä, meidän on oltava edes jossain määrin ylpeitä siitä, mitä yritys tekee ja koettava, että työllämme on merkitystä yrityksen tavoitteiden kannalta.

Usein työ koetaan merkitykselliseksi, jos siinä on mahdollisuus auttaa muita. Nykymaailmassa se ei aina ehkä välity ulospäin, mutta ajatus on sama. Olitpa sitten rekkakuski, taiteilija, joogaohjaaja tai kampaaja, haluat, että työsi vaikuttaa yhteiskuntaan positiivisesti. Toinen vaihtoehto on, että työtä tehdään pääasiassa siksi, että mielekäs elämä työn ulkopuolella olisi mahdollista.

On selvää, että ihmiset haluavat olla hyviä siinä, mitä he tekevät ja työskennellä tehtävissä, jotka sopivat heidän luonteelleen. Mutta ennen kaikkea haluamme, että käyttämämme vaiva ja aika menee sellaisten asioiden edistämiseen, jotka koemme merkityksellisiksi.

Jos käyttää kaikki päivät myyden tuotteita, joihin ei usko, luultavasti ennen pitkää motivaatio lopahtaa.

Vielä monimutkaisemmaksi asian tekee yhteiskunnan tapa korostaa työn tärkeyttä. Siksi arvioimme jatkuvasti uudelleen ja uudelleen, käytämmekö kalliin aikamme oikeasti viisaasti.

Enempi parempi, vai onko?

Palataanpa hetkeksi vielä vaatekauppa-esimerkkiin. Eikö vaatteiden myynnin kasvu ole hyvä asia? Vastaus ei ole yksiselitteinen, vaan riippuu pitkälti siitä, mitä arvostat.

On valitettava tosiasia, että useiden yritysten todellinen tavoite ei ole auttaa, vaan ennen kaikkea palkita osakkeenomistajia. Harva työntekijä haluaa omistaa koko elämänsä tälle tavoitteelle.

Jos yrityksen olemassaolon perimmäinen syy on voiton tavoittelu, se rappeuttaa vääjäämättä työn merkityksellisyyttä. Henry Fordin autotehtaissa työntekijöiden luovuus nähtiin ongelmana, joka oli ratkaistava, ettei tuottavuus kärsisi.

Työntekijöiden erikoistumisen tarkoituksena on parantaa tuottavuutta, mutta se myös pienentää työntekijöiden käsitystä kokonaiskuvasta. Kuka oikeastaan käyttää tuotetta ja kuinka arvokas se on muulle maailmalle?

Kadonneen merkityksen jäljillä

Kuvittele monikansallinen yhtiö, jossa on puoli miljoonaa työntekijää. Luuletko, että työntekijät tuntevat olevansa lähellä yrityksen tavoitteita ja korvaamattomia asiakastyytyväisyyden kannalta? Keskivertotyöntekijä päätyykin helposti miettimään:

“Kuka tahansa voisi tehdä tämän työn.”

Ajatus on sydäntäsärkevä.

Kuvittele vuorostaan pieni yritys, jossa on viisi työntekijää. Jokainen työntekijä on paljon lähempänä yrityksen ydintä, toisiaan ja yrityksen asiakkaita. Luultavasti työntekijöiden roolit eivät ole kiveen hakattuja, vaan tilaa on myös luovuudelle ja heillä on mahdollisuus tuoda ideoitaan julki myös yrityksen johdolle. Tällaisessa yrityksessä työntekijät yleensä kokevat työnsä merkitykselliseksi.

Kysymys kuuluukin: jos työn merkityksellisyys katoaa, kun keskitytään vain tuottavuuteen ja tulokseen, mitä se tarkoittaa pienyrittäjille?

Yrittäjä rakentaa työn merkityksellisyyden itse

Yrittäjä on itse vastuussa yrityksensä menestyksestä. Yrittäjällä on myös täysi päätäntävalta siihen, minkälaista työtä hän haluaa tehdä, kuinka pitkälle erikoistua ja minkälaisten asiakkaiden kanssa työskennellä.

Yrittäjällä itsellään on mahdollisuus tehdä asiakkaista tyytyväisiä.

Lisäksi yrittäjänä pääset itse nauttimaan työsi hedelmistä ja iloitsemaan onnistumisista. Itsensä työllistämällä voi löytää työlleen merkityksen.

Yrittäjän työtehtävät ovat takuulla monipuolisia. Pienyrittäjä huolehtii päätyönsä ohella myös monista muista asioista, kuten yrityksen kehittämisestä, markkinoinnista ja kirjanpidosta. Yrittäjällä harvoin on tekemisen puutetta, vaan tehtävää ja opittavaa riittää yllin kyllin.

Kulutuskeskeinen yhteiskuntamme muuttuu hiljalleen. Ja yrittäjät ovat muutoksen etunenässä ottamassa ohjat ajankäytöstään takaisin itselleen. Ei kannata ajatella, että itsensä työllistäminen olisi satumainen versio työnteon todellisuudesta. Mikään työ ei ole. Mutta ainakin se antaa enemmän valtaa yrittäjälle itselleen.

Yhteiskunta suosii rahaa ajan sijaan ja tulos on merkityksellisyyttä tärkeämpää. Siksi me Holvilla haluamme antaa sinulle lisää aikaa huolehtimalla taloudestasi.