Moni yhdistys aloittaa pienimuotoisesti ja toimii aluksi täysin vapaaehtoisvoimin. Kun tapahtumien määrä kasvaa, myynti lisääntyy ja koulutuksia järjestetään säännöllisesti, toiminta alkaa muistuttaa ammattimaista toimintaa. Silloin yhdistyksen kannattaa miettiä, pitääkö sen rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi – tai voisiko vapaaehtoinen rekisteröityminen olla jopa hyödyksi.

Käymme läpi, milloin yhdistyksen on pakko liittyä arvonlisäverorekisteriin – ja milloin liittyminen voi olla järkevää jo ennen velvollisuutta. Saat myös käytännön vinkkejä hallinnon ja kirjanpidon helpottamiseen, erityisesti silloin, kun yhdistyksesi toiminta on kasvussa.

Arvonlisäverovelvollisuus – milloin se koskee yhdistystä?

Yhdistyksen täytyy rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi, jos sen verollinen liikevaihto elinkeinotoiminnasta ylittää 20 000 euroa yhden tilikauden aikana.

On tärkeää huomata, että kaikki yhdistyksen toiminta ei ole automaattisesti veronalaista elinkeinotoimintaa. Jos toiminta on luonteeltaan yleishyödyllistä eikä täytä elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä, siitä ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa, riippumatta sen laajuudesta tai tulojen määrästä.

Verottaja voi katsoa elinkeinotoiminnaksi esimerkiksi:

  • tavaramyynnin (esim. verkkokaupassa tai myyjäisissä)
  • pääsymaksulliset tapahtumat
  • koulutusten tai kurssien osallistumismaksut, jos niitä markkinoidaan avoimesti ja ne toimivat kilpailuolosuhteissa

Verottaja arvioi tilanteen tapauskohtaisesti elinkeinotoiminnan tunnusmerkkien perusteella Tunnusmerkkejä ovat muun muassa se, että toiminta on toistuvaa, suunnitelmallista, suuntautuu laajalle yleisölle, tapahtuu kilpailuolosuhteissa, tuottaa tuloa ja muistuttaa yritystoimintaa.

On hyvä huomioida myös, että liiketoiminta liittyy yhdistyksen sääntöjen mukaiseen yleishyödylliseen toimintaan.

Jos yllä kuvattu toiminta muodostaa merkittävän osan yhdistyksen kokonaistoiminnasta, verottaja katsoo yhdistyksen arvonlisäverovelvolliseksi koko liiketoiminnastaan – myös yleishyödyllisen toiminnan osalta.

Huom! Alarajahuojennus poistui 1.1.2025.
Aiemmin pienillä toimijoilla oli mahdollisuus saada verohelpotuksia, mutta nyt arvonlisävero maksetaan täysimääräisesti heti, kun raja ylittyy.

Lue Verohallinnon ohje alarajahuojennuksen poistumisesta.

Voiko yhdistys liittyä arvonlisäverorekisteriin vapaaehtoisesti?

Kyllä voi. Vaikka 20 000 euron raja elinkeinotoiminnasta ei vielä ylittyisi, yhdistys voi hakeutua alv-rekisteriin vapaaehtoisesti niiden toimintojen osalta, jotka ovat elinkeinotoimintaa.

Yhdistys voi hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverorekisteriin vaikka 20 000 euron raja ei ylittyisi elinkeinotoiminnasta tai vaikka elinkeinotoimintaa ei olisi ollenkaan. On mahdollista hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverorekisteriin vähäisestä elinkeinotoiminnasta tai kaikesta liiketoiminnasta.

Arvonlisäverorekisteriin liittyminen voi olla hyödyllistä erityisesti silloin, jos yhdistys:

  • ostaa paljon tavaroita tai palveluita joihin sisältyy arvonlisävero, ja se haluaa vähentää kulut kirjanpidossa.
  • myy palveluita tai tuotteita suoraan yrityksille (jotka voivat vähentää alv:n omassa kirjanpidossaan).
  • haluaa kehittää toimintaa kohti ammattimaisempaa taloudenhoitoa.

Esimerkiksi koulutuksia järjestävä yhdistys voi hyötyä arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinnistä, jos tapahtumien kulut ovat merkittäviä ja asiakaskunta koostuu organisaatioista.

Jos yhdistys on hoitanut kirjanpidon itse, voi arvonlisäverovelvollisuus tehdä kirjanpidosta hankalaa. Tällöin kannattaa viimein harkita kirjanpitäjän hankkimista.

“Yhdistys voi nopeasti säästää arvonlisäveron vähennyksissä saman verran kuin mitä se maksaa kirjanpitäjän palkkioihin.” – kulttuurialan taloushallintoon erikoistunut asiantuntija Lauri Haltsonen, Kulttuurin tilitys ja välitys Oy.

 

Miten arvonlisäveroon rekisteröinti vaikuttaa yhdistyksen hallintoon ja kirjanpitoon?

Kun yhdistys on arvonlisäverorekisterissä, taloudenhoitoon tulee lisää vastuita. 

  • Arvonlisäveroilmoitukset (alv-ilmoitukset) ja maksut Verohallinnolle säännöllisesti
  • Kirjanpidon tarkentuminen – myynnit ja ostot on eriteltävä verokannoittain
  • Kuittien ja dokumenttien huolellinen säilytys

Alv-rekisteriin liittyminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yhdistyksen hallinto muuttuisi raskaaksi. Silti yhdistys tarvitsee selkeän suunnitelman ja tarkkaa erottelua eri toimintojen välillä. On tärkeää erotella, mitkä osat toiminnasta ovat yleishyödyllisiä (ei alv:n piirissä) ja mitkä puolestaan elinkeinotoimintaa (alv:n piirissä).

 

Holvi apuna alv-rekisteröityneelle yhdistykselle

Holvi tarjoaa yhdistyksille nykyaikaiset työkalut kasvuun ja hallintaan:

  • Yksi tili, monta toimintoa
    Jos yhdistykselläsi on useita toimintoja (esim. tapahtumat, verkkokauppa ja kurssit), voit hallinnoida niitä selkeästi saman tilin alla – ilman erillisiä taulukoita tai excel-hässäkkää.
  • Kirjanpitoraportit ja alv-erittelyt
    Holvista saat valmiit kirjanpitoraportit, joissa myynti ja arvonlisäverot näkyvät selkeästi. Näin tilitoimistosi tai oma kirjanpitäjäsi saa kaiken tarvittavan ilman lisäselvityksiä.
  • Asiantuntijaverkosto apunasi
    Jos arvonlisäverotukseen liittyvät asiat tuntuvat monimutkaisilta, Holvin kumppaniverkostosta löytyy myös asiantuntevia kirjanpitäjiä ja talousneuvojia, jotka tuntevat yhdistystoiminnan erityispiirteet.

Lue lisää Holvin kirjanpitopalveluista ja kumppaneista

Arvonlisäverolliseksi rekisteröinti ei ole vaikeaa, mutta vaatii ennakointia

Yhdistyksen kasvu on aina hyvä merkki – se osoittaa, että toiminta kiinnostaa, vetää puoleensa uusia ihmisiä ja kehittyy eteenpäin. Taloudenhoito on osa yhdistyksen kasvua.

Muistilista

  • Rekisteröityminen arvonlisäverovelvolliseksi on pakollista, kun verollinen liikevaihto elinkeinotoiminnasta ylittää 20 000 € vuodessa. 
  • Vapaaehtoinen rekisteröinti voi olla järkevää tietyissä tilanteissa.
  • Alv-rekisterissä oleminen tuo mukanaan hallinnollisia velvoitteita, mutta nykyaikaisilla työkaluilla ne on helppo hoitaa.
  • Yhdistys voi kasvattaa toimintaansa rajattomasti ilman alv-velvollisuutta, kunhan toiminta pysyy täysin yleishyödyllisenä eikä sisällä elinkeinotoimintaa.

Epäselvissä tilanteissa kannattaa tarkistaa Verohallinnon ohjeet tai konsultoida asiantuntijaa – esimerkiksi Kulttuurin tilitys ja välitys -tilitoimistoa, joka on keskittynyt auttamaan luovia ammattilaisia, yrityksiä ja yhdistyksiä.