Moni yhdistys ajattelee, että "Onneksi emme ole alv-velvollisia!" Mutta totuus on, että alvittomuus ei välttämättä ole mikään etu – se voi itse asiassa hidastaa yhdistyksen kasvua ja vaikeuttaa talouden hallintaa.
Yksi syy taloudenhoidon hankaloitumiseen on se, että yhdistykset käyvät usein kauppaa keskenään. Jos oma yhdistyksesi kuuluu alv-rekisteriin ja toinen yhdistys puolestaan ei, liiketoiminta yhdistysten välillä voi aiheuttaa epäselvyyksiä. Jos molemmat yhdistykset ovat alv-rekisterissä, arvonlisävero ei aiheuta ylimääräistä vaivaa kummallekaan osapuolelle.
Ilman alv-velvollisuutta yhdistys ei saa vähennyksiä
Alv-rekisterissä oleva yhdistys voi vähentää ostojen arvonlisäveron omasta verostaan. Käytännössä yhdistys maksaa vähemmän veroja esimerkiksi tapahtumien, tarvikkeiden tai palvelujen kuluista.
Esimerkki: Jos yhdistys ostaa tapahtumapalveluita 2 000 eurolla (summa sisältää arvonlisäveron 25,5 %), ja se ei ole alv-rekisterissä, koko summa jää yhdistyksen maksettavaksi. Mutta jos yhdistys kuuluu alv-rekisteriin, se voi vähentää arvonlisäveron osuuden – eli noin 406 euroa (kun alv on 25,5 % verottomasta hinnasta). Tällöin todellinen kustannus olisi noin 1 594 euroa.
Alvittomuus voi tehdä yhdistyksen toiminnasta epäselvää
Jos yhdistys myy tuotteita tai palveluita, mutta ei ole alv-rekisterissä, tilanne voi herättää kysymyksiä asiakkaissa tai yhteistyökumppaneissa:
- miksi kuitti ei sisällä arvonlisäveroa?
- onko toiminta lainmukaista?
- onko yhdistyksellä selkeä taloushallinto?
Arvonlisäverorekisterissä oleminen voi jopa lisätä yritysten ja yhteistyökumppaneiden luottamusta toimintaan.
Alvittomuus vaikeuttaa kirjanpidon automatisointia
Monet modernit kirjanpitotyökalut – kuten Holvi – perustuvat siihen, että arvonlisävero on osa kirjanpidon logiikkaa. Kun toiminta on verollista, yhdistys voi automatisoida helpommin raportoinnin ja kirjanpidon.
Lue lisää: Holvin kirjanpitoraportit ja alv-koonti
Alvittomuus voi rajoittaa toimintaa – erityisesti jos yhdistys haluaa kasvaa
Yhdistys, joka välttelee alv-velvollisuuden rajaa (20 000 euroa), saattaa samalla rajoittaa omaa kasvuaan. Sen sijaan että yhdistys kehittäisi ja kasvattaisi toimintaansa, se pitää myynnin tietoisesti pienempänä – vain siksi, ettei “verottaja tulisi häiritsemään”.
“Alvittomuus ei ole aina etu. Usein se hidastaa yhdistyksen kasvua, estää vähennysten hyödyntämisen ja vaikeuttaa ammattimaista toimintaa. Kun yhdistyksellä on oikeat työkalut, se pärjää arvonlisäveron kanssa – ja voi jopa hyötyä siitä.” - kulttuurialan taloushallintoon erikoistunut asiantuntija Laurin Haltsonen, Kulttuurin Tilitys ja Välitys Oy.
Voittoa tavoittelematon yhdistys: alv voi olla mahdollisuus
Jos yhdistyksesi on aktiivinen, järjestää tapahtumia ja myy tavaroita tai palveluita, alv-rekisteröityminen voi olla enemmän mahdollisuus kuin ongelma. Siitäkin huolimatta, että yhdistys on voittoa tavoittelematon.
Rekisteröitymistä ei siis kannata vältellä – sen sijaan kannattaa miettiä, voisiko alv:sta olla hyötyä toiminnan kehittämisessä.
Yhdistyksenne voi pohtia:
- kuinka paljon menetämme vähennysten puuttuessa?
- rajoittaako alvittomuus kasvua tai varainhankintaa?
- voisimmeko tehdä asioita tehokkaammin, jos taloutta voisi seurata verollisena?
Hyvä uutinen: Hyvät työkalut, kuten Holvi, tekevät alv-raportoinnista yhdistykselle sopivaa ja helposti hallittavaa.
/6_how_it_works.png?width=477&name=6_how_it_works.png)
