Erilaiset voittoa tavoittelemattomat yhdistykset, kuten kulttuuri- ja urheiluyhdistykset tekevät tärkeää työtä paikallisten yhteisöjen hyväksi. Samalla niiden on kuitenkin hyvä olla tietoisia toimintaansa liittyvistä verotuksellisista rajoista. Milloin yhdistyksen toiminta katsotaan yleishyödylliseksi? Missä vaiheessa toiminta muuttuu elinkeinotoiminnaksi? Ja milloin yhdistys tulee arvonlisäverovelvolliseksi?

Kulttuurialan taloushallintoon erikoistunut asiantuntija, Lauri Haltsonen, Kulttuurin tilitys ja välitys Oy:stä kertoo, mitä yhdistysten kannattaa tietää arvonlisäverosta. Lisäksi hän antaa vinkkejä yleishyödyllisen yhdistyksen varainhankintaan.

Mikä on yleishyödyllinen yhdistys?

Yleishyödyllinen yhdistys on voittoa tavoittelematon yhteisö, joka toimii yleisen edun hyväksi. Yhdistys käyttää mahdollisen ylijäämän kokonaisuudessaan yhdistyksen oman toiminnan tukemiseen, eikä jaa sitä esimerkiksi omille jäsenilleen tai muille tahoille.

Verottajan näkökulmasta yleishyödyllisyys edellyttää seuraavia asioita:

  • toiminta ei tuota taloudellista hyötyä omistajille, kuten jäsenille tai muulle rajatulle henkilöryhmälle
  • ylijäämät käytetään toiminnan kehittämiseen
  • toiminta on avointa tai laajasti kohdennettua

“Yleishyödyllinen yhdistys ei siis pyri voiton tavoitteluun, vaan käyttää varat ainoastaan omaan toimintaansa”, Haltsonen tiivistää.

Voittoa tavoittelematon yhdistys voi harjoittaa elinkeinotoimintaa

Voittoa tavoittelematon yhdistys voi yleisestä luulosta poiketen harjoittaa myös elinkeinotoimintaa – kunhan toiminta tukee yhdistyksen tarkoitusta ja noudattaa verotuksen sääntöjä.

Vaikka elinkeinotoiminta ja liiketoiminta kuulostavat tavallisen tallaajan korvaan samalta, ovat ne verottajan mukaan eri asioita.

  • Elinkeinotoiminta tarkoittaa sellaista toimintaa, johon liittyy toiminnan jatkuvuutta, suunnitelmallisuutta, markkinointia, riskinottoa ja kilpailua muiden toimijoiden kanssa. Elinkeinotoiminta on tuloverolain mukainen käsite, joka määrittelee mitä tuloja verotetaan, kuinka paljon veroa maksetaan, mitä saa vähentää verotuksessa ja millä tavoin eri tulolähteet käsitellään.
  • Liiketoiminta on puolestaan laajempi käsite, joka viittaa toimintaan, jossa vaihdetaan rahaa hyödykkeitä vastaan. Kaikki liiketoiminta ei ole elinkeinotoimintaa, sillä esimerkiksi satunnainen tavaroiden myynti tai myyjäiskahvilan pitäminen voivat olla liiketoimintaa. Liiketoiminnalla tarkoitetaan arvonlisäverolain mukaista toimintaa.

Kaikki tapaukset eivät ole kuitenkaan yksiselitteisiä, joten rajanveto yhdistystoiminnan ja elinkeinotoiminnan välillä voi vaatia tapauskohtaista harkintaa.

“Arvonlisäverotuksen ja tuloverotuksen näkökulmasta keskeistä on kuitenkin se, että täyttääkö yhdistyksen toiminta elinkeinotoiminnan tunnusmerkit”, Haltsonen kertoo.

Toiminta katsotaan elinkeinotoiminnaksi, jos se:

  • on jatkuvaa ja suunnitelmallista
  • tapahtuu itsenäisesti
  • on taloudellista ja tähtää voiton tavoitteluun
  • tapahtuu kilpailutilanteessa muiden vastaavia tuotteita tai palveluita tarjoavien kanssa

Jos yllä olevat ehdot täyttyvät, toiminta voi olla elinkeinotoimintaa – vaikka sitä toteuttaa yleishyödyllinen yhdistys.

“On kuitenkin täysin mahdollista, että yhdistyksellä on samanaikaisesti sekä elinkeinotoimintaa että yleishyödyllistä liiketoimintaa. Liiketoiminnan tunnusmerkkien täyttyminen ei automaattisesti tee toiminnasta elinkeinotoimintaa”, Haltsonen muistuttaa.

 

Esimerkkejä rajatapauksista

  • Fanituotteiden myynti: Jos harrastusseura myy satunnaisesti jäsenilleen t-paitoja tai viirejä, se voi olla yleishyödyllistä varainhankintaa eikä vaadi arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymistä. Jos myynti laajenee verkkokauppaan, kohdistuu yleisölle ja tuotteita mainostetaan aktiivisesti, kyse voi olla elinkeinotoiminnasta.
  • Kulttuuritapahtumat: Yksittäiset, jäsenistön tukemana järjestetyt tapahtumat voivat olla osa yleishyödyllistä toimintaa. Säännöllisesti järjestetyt ja markkinoidut maksulliset tapahtumat voivat kuitenkin olla elinkeinotoimintaa.
  • Leivonnaismyynti koulun juhlissa: Varainkeruu omaan tapahtumaan voi olla verovapaata. Mutta jos myynti tapahtuu toistuvasti yleisölle, arvonlisäveron raja voi ylittyä.

Mitkä yhdistyksen tulot eivät ole elinkeinotuloa?

Verohallinnon mukaan esimerkiksi seuraavat tuotot eivät yleensä ole elinkeinotuloa:

  • myynti, joka kohdistuu vain jäsenistöön (esim. peliasujen yhteishankinta, kahvinkeitin talkoisiin)
  • adressit, kortit, tarrat ja viirit, joita myydään varainhankintatarkoituksessa, kun toiminta ei ole jatkuvaa ja kilpailuluonteista
  • jäsenmaksut
  • talkootyö tai osallistumismaksut yhdistyksen sisäisiin tapahtumiin

Jos yhdistys ei mainosta toimintaa yleisesti eikä se tapahdu markkinoilla, toiminta ei yleensä ole elinkeinotoimintaa.

Alv-raja yhdistyksille sama kuin yrityksille

Yhdistys on arvonlisäverovelvollinen, jos sen elinkeinotoiminnan liikevaihto ylittää 20 000 euroa 12 kuukauden aikana.

“On kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan elinkeinotoiminta ja yleishyödyllinen toiminta: vaikka yleishyödyllinen toiminta tuottaisi yli 20 000 euroa, se ei yksin riitä aiheuttamaan alv-velvollisuutta, jos toiminta ei täytä elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä”, Haltsonen sanoo.

Yhdistys on arvonlisäverovelvollinen, jos:

  1. elinkeinotoimintaan liittyvän myynnin liikevaihto ylittää 20 000 euroa 12 kuukauden aikana JA
  2. kyseessä on elinkeinotoiminnaksi katsottava toiminta, kuten yllä kuvattu.

Tärkeää: Yleishyödyllisen toiminnan tuottoja ei lasketa mukaan alvin alarajan liikevaihtoon, elleivät ne täytä elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä.

Milloin yhdistyksen alv-velvollisuus kannattaa?

Yhdistys voi hakeutua ALV-rekisteriin vapaaehtoisesti, vaikka ei olisi siihen velvollinen. Rekisteröityminen voi koskea sekä elinkeinotoimintaa että yleishyödyllistä toimintaa.

Vapaaehtoinen arvonlisäverolliseksi rekisteröinti voi olla hyödyllinen vaihtoehto, jos yhdistys:

  • tekee paljon hankintoja ja haluaa vähentää niihin sisältyvät arvonlisäverot
  • laskuttaa yrityksiä, joille arvonlisäveron vähennys on tärkeää
  • haluaa selkeän ja yhteneväisen käytännön kaikkeen toimintaan kirjanpidossa

“Vapaaehtoinen rekisteröinti ei kuitenkaan muuta yleishyödyllisen toiminnan luonnetta – eli kyse ei ole automaattisesti elinkeinotoiminnasta”, Haltsonen sanoo.

Yhdistyksen säännöt ja varainhankinta

Haltsosen mukaan yhdistyksen säännöissä kannattaa kuvata varainhankinnan muodot riittävän laajasti.

“Yhdistyksen sääntöjen on oltava lain mukaisia, mutta niiden ei kannata rajoittaa toimintaa liikaa. Liian tiukat säännöt voivat vaikeuttaa toiminnan kehittämistä tai laajentamista myöhemmin, jolloin joudutaan turvautumaan sääntömuutoksiin”, Haltsonen kertoo.

Muistutuksena

  • Yleishyödyllinen toiminta ei automaattisesti ole arvonlisäveron piirissä.
  • Verotuksen kannalta ratkaisevaa on, täyttyvätkö elinkeinotoiminnan tunnusmerkit (jatkuvuus, voitontavoittelu, kilpailutilanne).
  • Alv-velvollisuuden raja on 20 000 € elinkeinotuloa vuodessa.
  • Verovapaita ovat mm. jäsenmaksut, satunnaiset kampanjat jäsenille, kortti- ja viirimyynti, kun toiminta ei ole laajaa eikä kohdistu yleisöön.
  • Verottaja tekee lopullisen tulkinnan – dokumentointi ja ennakkoratkaisut auttavat.

 

Lisää tietoa Verohallinnon sivuilta:

Muista, että Verohallinnon ohjeet ovat aina ensisijainen tietolähde. Tarvittaessa kannattaa kääntyä kirjanpitäjän tai muun asiantuntijan puoleen.

Holvin palvelut helpottavat yhdistyksen kirjanpitoa

Holvi on kehitetty helpottamaan yhdistysten arkea – myös kirjanpidon osalta.

Erota eri tulovirrat helposti tileiltä
Holvin avulla voit helposti seurata yhdistyksesi taloutta ja erottaa yleishyödylliset toiminnan tulot elinkeinotoiminnan tuloista. Tutustu Holvin kirjanpitoon

Helpota arkea maksukortilla ja kuittiskannauksella
Holvin kortin ja kuittiskannerin avulla pidät kulut helposti hallinnassa ja kirjanpito pysyy aina ajan tasalla. Tutustu Holvin maksukorttiin