Tämän blogikirjoituksen on kirjoittanut Nuori Yrittäjyys ry:n aktiivijäsen ja Aamumehu-kuvausstudion perustaja Tapio Auvinen. Tapio on tyynen rauhallinen opiskelija, joka on kiinnostunut ilmiöiden muodostumisesta, tieteen kehittymisestä ja yrittäjyydestä.
Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan 21 % korkeakoulussa lukuvuonna 2014–2015 opiskelleista pitää yrittäjäksi ryhtymistä todennäköisenä tai erittäin todennäköisenä uravaihtoehtona. Vuoden 2004 ja 2014 välillä alle 30-vuotiaiden yrittäjien määrä on kehittynyt 15 000:sta 18 000:een.
Opiskelijayrittäjät pitävät työtään merkittävästi luovempana ja koulutustasoaan vastaavana muihin opiskelijoihin verrattuna. He kokevat pääsevänsä hyödyntämään opinnoissa työtään tai työtehtävissään opintojaan. Suurin osa opiskeluaikana yrittäjänä toimineista opiskelijoista pitää todennäköisenä yrittäjäksi ryhtymistä myös valmistumisensa jälkeen.
Seuraavat kolme tarinaa kertovat suomalaisista startupeista, jotka kokosivat tiiminsä opintojensa aikana.
Entis – kotimaista kotisirkkaa
”Minulla oli selkeänä mielessä idea siitä, mitä yritys tekee ja miten: jatkojalostetaan, ostetaan ja myydään hyönteisiä. Tarkoituksena on siis myydä tuotetta ja pyörittää liiketoimintaa, eli tehtäviä, joita kumpaakaan en insinöörinä osaa tehdä. Täten seuraava askel oli löytää henkilöt, joilla on osaamista liiketoiminnasta ja myynnistä.
Korkeakoulun NY Start Up -kurssi oli se paikka, jossa kohtasin kaikki perustajajäsenet. Veikkaan että olimme siellä suhteellisen eri syistä, mutta hyönteisravinto ja sen mahdollisuudet loksahtivat kaikilla kohdilleen. Juuri se, että lähdimme kaikki mukaan mielenkiinnostamme hyönteisravintoa kohtaan on yksi kantava tekijä Entiksellä.
Kaikkien uskoessa yhteiseen tekemiseen on ollut aika helppo luottaa tähän tiimiin. Nämä henkilöt eivät siis valikoituneet sattumalta. Kyllä taitojen pitää olla kunnossa. Oikealla asenteella pääsee varmaan johonkin asti, mutta kuten Beastie Boys lauloi: täytyy olla ‘skills to pay the bills.’” – Antti, 28
Gälliwashere – ”maailman suurin konsulttifirma ilman konsultteja”
”Tapasimme perustajajäsenen Jussin kanssa opiskellessamme Jyväskylässä. Päädyimme samaan opiskelijaosuskuntaan ja toimimme siinä yhdessä noin neljä vuotta erilaisten projektien parissa. Näinä aikoina jouduimme kiivaisiinkin keskusteluihin säännöistä ja tavoista, miten elämää yhteisessä tiimissä pitäisi viettää.
Opintojen lopussa tajusimme että meillä molemmilla oli hyvin erilaisista ajattelumalleista ja temperamenteista huolimatta samanlaiset arvot. Meillä oli samanlaisia mielenkiinnon kohteita, kyky kuunnella ja kunnioittaa toisen mielipidettä ja mikä tärkeintä kyky rehelliseen itsearviointiin.
Meillä on selkeät vahvuudet, ja ne sopivasti täydentävät toisiaan. Kaksi Jussia ei olisi ikinä saanut täytettyä aikoinaan starttirahahakemusta selkeällä suomen kielellä, mutta kaksi Villeä ei olisi löytänyt rohkeutta hypätä tuntemattomaan ja täyttää sitä.” – Ville, 26
”Olen samaa mieltä Villen kanssa ja tahtoisin vielä lisätä, että yhteisessä yrityksessä luottamus on mielestäni tärkeintä. Sitä tulee ylläpitää aktiivisesti!
Luottamus rakentuu mielestäni kolmesta asiasta: tekemisestä, halusta oppia ja virheiden myöntämisestä. Ilman aktiivista tekemistä hommat jäävät helposti pelkäksi käsien heilutteluksi. Ilman halua oppia voidaan toki kasvaa, mutta usein ilman yhteistä suuntaa. Jos virheitä ei yhdessä myönnetä, ne kasaantuvat nopeasti harmilliseksi kokonaisuudeksi.
Kaikkia näitä kolmea tarvitaan, jotta yhteinen ”raakile” kasvaa yhteiseksi unelmaksi. Luottamuksessa on tärkeää pystyä vitsailemaan kaikesta, erityisesti omista ja toisen heikkouksista. Tällainen vitsailua ruokkiva tila on rikkaus, eikä se mielestäni synny ilman konflikteja, epäonnistumisia, onnistumisia, päihtymystä, yhteistä suuntaa tai jatkuvaa dialogia.
Lisäksi neuvona kehottaisin aina ennen riitelyä vaikka kiertämään korttelin. Kuulostaa ihmeelliseltä, mutta kokemuksella voin sanoa, että auttaa!”” – Jussi, 27
Uniforst – metsätieteilijöiden osuuskunta
”Meillä Helsingin yliopiston metsätieteiden opiskelijoilla on pitkät perinteet aktiivisesta opiskelijatoiminnasta, jolloin myös osuuskunnan perustamiseen tarvittava ryhmä löytyi helposti.
Niin kuin johtamisessa yleensä, yhteinen päämäärä on tärkein motivaatiotekijä kaikelle toiminnalle. Osuuskunnan perustamiseen valikoitui tiimi, jolla tahtotila tuon päämäärän toteuttamiseen oli riittävä. Luonnollisesti tuo ryhmä löytyi kaveripiiristä, jossa keskimäärin jaetaan sama arvomaailma. Näin yhteisen päämäärän asettaminen onnistuu helpommin.
Opiskelijaosuuskunnissa tyypillistä on, että toimintaa tehdään sivutoimisena opintojen ohella ja monesti vielä ainakin alkuun ilman palkkaa. Jokaisella toiminnassa mukana olevalla on omat mahdollisuudet ja rajoitteet. Lisäksi motivaation taso vaihtelee jopa vuoden ajan mukaan.
Hyvässä porukassa erilaiset rajoitteet ja tavoitteet osataan nähdä juuri voimavarana päämäärän saavuttamiseksi. Asioista on voitava puhua ja joustaa juuri edellä mainittujen erilaisuuksien vuoksi. Tiimin henkilökohtaiset tilanteet myös vaihtelevat, jolloin ketteryys eri tehtävien välillä tulee tärkeäksi.
Merkittävin tekijä hyvässä porukassa on kuitenkin yhteisen päämäärän saavuttamiseen tarvittavan motivaation ylläpito. Motivaation tähän on jokaisella omanlaisensa ja sen ylläpitoon omat konstit, mutta yleisesti tekemisen täytyy tuntua tekijöille merkittävältä ja työn mielekkäältä. Näin päämäärä voidaan saavuttaa.” - Lauri, 28
Lisää opiskelijoiden yrittäjyysmahdollisuuksista löydät seuraavilta sivuilta:
Yrittäjyysyhteisöt: http://www.startupfinland.com
Nuori Yrittäjyys: https://nuoriyrittajyys.fi
Jotta yrityksen pyörittäminen on mahdollista myös opiskeluiden ohella, täytyy valita oikeat työkalut toiminnan järkevän pyörittämisen mahdollistamiseksi. Holvi on yrittäjälle kustannustehokas taloudenhallinnan palvelu, joka kokoaa yhteen näkymään laskutuksen, verkkokaupan, kirjanpidolliset ominaisuudet, yritystilin ja tiliin liitetyn Holvi Business Prepaid Mastercard® -maksukortin.
/6_how_it_works.png?width=477&name=6_how_it_works.png)
