Arvonlisävero on yksi yrittäjän jatkuvista byrokratiamaratoneista. Siitä on tietyissä hetkissä hyötyä, ja joskus myös haittaa. Erityisesti siitä on haittaa, jos se sitoo merkittävästi pääomaa pois toiminnasta. Yritys, joka maksaa alv:it suoriteperusteisesti, voi joutua maksuvaikeuksiin, mikäli hän joutuu odottamaan asiakkailtaan rahoja. Vuonna 2017 tähän tulee positiivisia muutoksia, kun yrittäjät voivat maksaa arvonlisäveron maksuperusteisena.
Suomalaisten yrittäjien etujärjestö Suomen Yrittäjät on pitkään ajanut maksuperusteista arvonlisäveroa pk-yrityksille. Ehdotus meni läpi ja vuoden 2017 alusta lähtien useat yrittäjät voivat maksaa arvonlisäveron maksuperusteisena. Muutos koskee pk-yrityksiä, tarkemmin sanottuna yrityksiä joiden liikevaihto on alle 500 000 €.
Tämä on merkittävä muutos, koska Suomen yrityksistä yli 90 % pyörii alle puolen miljoonan liikevaihdolla. Maksuperusteinen arvonlisävero on erittäin toivottu muutos, koska aiemmin suoriteperusteisen arvonlisäveron ilmoittaminen on voinut johtaa maksuvaikeuksiin.
Aikaisemmin yrittäjän on pitänyt tilittää arvonlisäverot suorite- tai laskuperusteisesti, eli ennen kuin asiakkaan maksu on saapunut tilille. Tyhjästä on paha nyhjästä sanotaan, ja siksi tämä järjestelmä on ollut hankala yrittäjille.
Yrittäjä on voinut ennen muutosta lähettää 10 000 € laskun tammikuussa, johon lisätään arvonlisävero 24 % eli 2400 €. Yrittäjä on velvollinen maksamaan tämän summan seuraavassa arvonlisäverotilityksessään, vaikka asiakas ei olisi vielä maksanut laskua. Usein suurilla yrityksillä voi olla jopa 45 päivää maksuehtona, jolloin yrittäjä voi saada rahansa vasta huhtikuussa, vaikka on maksanut arvonlisäveronsa jo maaliskuussa. Näin 2400 € yrittäjän käyttövaroja on ollut poissa toiminnasta kattamassa arvonlisäveroja, mikä ei tietenkään ole toivottavaa.