Jälleenrakennuksen aika kasvatti 100-vuotiaan Suomen vahvan työmoraalin avulla hyvinvointivaltioksi, jonka yrittäjät jatkavat kehityksen viemistä eteenpäin. Pk-yritykset ovat Suomen yksi tärkeimmistä peruspilareista, ja vuosi 2017 toikin yrittäjille useita toimintaa helpottavia uudistuksia.
Vuoden 2018 alussa työterveyshuollossa yksityisen sektorin palvelua käyttävä yrittäjä voi vähentää Kela-korvauksen käyntimaksusta jo käynnin yhteydessä. Ennen korvausta joutui anomaan jälkikäteen. Kela korvaa 50–60 % kustannuksista, ja yritysmuodosta riippuen kustannukset voi vähentää verotuksessa.
Eläkemaksujen muutokset pääsääntöisesti tasaavat eläkemaksun merkitystä työuran aikana. Esimerkiksi jatkossa eläkemaksuprosentti on iästä riippumaton ja työuran loppupään tuloja korostava “superkarttuma” poistuu. Lue lisää työeläkkeiden muutoksesta blogistamme.
Vuoden alussa voimaan tullut lakimuutos mahdollistaa pk-yritysten helpomman osallistumisen julkisten hankintojen kilpailutuksiin. Hankintoihin osallistuminen on ennen ollut pk-yrityksille vaikeaa, sillä ostoja on kilpailutettu suurina kokonaisuuksina, jolloin pienet yritykset eivät ole pystyneet osallistumaan suurien määrien toimittamiseen.
Kun osakeyhtiöiden ja osuuskuntien yhteisöverotusta laskettiin vuonna 2014, elinkeinonharjoittajien asema huononi suhteessa muihin yhtiömuotoihin. Tasatakseen tilannetta hallitus ajoi läpi yrittäjävähennyksen, joka helpottaa maksuvelvollisuuksia elinkeinonharjoittajilla, kuten toiminiyrittäjillä. Jatkossa useat pk-yritykset saavat 5 % tuloksestaan verovapaasti. Lue lisää yrittäjävähennyksestä.
Yrittäjän kirjanpito helpottui, kun suoriteperusteinen arvonlisävero muuttui maksuperusteiseksi. Vuodesta 2017 lähtien toiminimet ja muut yritykset, joiden liikevaihto on alle 500 000 euroa, voivat tilittää arvonlisäverot maksuperusteisena. Tämä on useille yrittäjille helpotus, koska suoriteperusteinen arvonlisävero on voinut sitoa paljon rahaa pois käytöstä. Lue lisää arvonlisäveron muutoksesta.
Osakeyhtiöiden täytyy Suomessa ylläpitää osakasluetteloa, josta selviää osakkeenomistajat ja heidän omistamat yhtiön osakkeet. Osakeyhtiölain 21.6.2017 voimaan tulleella muutoksella osakeyhtiöiden ei tule kuitenkaan enää ylläpitää erillisiä osakasluetteloita.
Osakeluetteloon merkitään tarvittavat tiedot numerojärjestyksessä, kun osakasluettelossa tiedot merkitään aakkosjärjestyksessä. Muutoksen myötä osakkeiden omistuksen yksilöiminen tilastoon mahdollistuu muuten kuin merkitsemällä osakekirjat tai osakkeet numerojärjestyksessä.
Yrittäjyys ja sen kokeilu vaikuttavat työttömyystukiin. Esimerkiksi pitkäkestoiseksi tarkoitettu päätoiminen yrittäjyys poistaa työttömältä tuet ja yli kahta viikkoa ylittävä päätoiminen yrittäjäkeikka estää työttömyysetuuden nostamisen. Sivutoiminen yrittäjyys vaikuttaa myös työttömyysetuuden määrään.
Uuden hallituksen esityksen mukaan työtön saisi toimia 4 kuukautta yrittäjänä työttömyysetuudella. Kyseinen ehdotus ei ole vielä voimassa, vaan sen on olisi tarkoitus tulla voimaan vuodenvaihteessa. Tällä hetkellä ehdotus on eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsittelyssä.