YEL eli yrittäjän lakisääteinen eläkevakuutus on osa yrittäjän sosiaaliturvaa, jota ei voi välttää maksamalla vapaaehtoisia vakuutuksia. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta lähes jokaisen yrittäjän tulee maksaa YEL-maksuja. Vuonna 2017 yrittäjän eläkevakuutukseen tulee muutoksia, joita esittelemme tässä artikkelissa.
Tänä vuonna tehtävät muutokset pyrkivät selkeästi tasaamaan työtulon merkitystä koko uran ajalta ja korottamaan työuran pituutta. Tämä artikkeli ei ole kattava tietopaketti veromuutoksista, mutta pyrkii esittelemään yrittäjille merkittävimpiä muutoksia. Oman yrittäjäjärjestön tai veroviraston konsultointi voi olla tarpeen, mikäli eläkevakuutusmaksut epäilyttävät.
Aikaisemmin eläkevakuutus korosti uran loppuvaiheessa tulevia työtuloja niin sanotun “superkarttuman” avulla. Vielä vuonna 2016 eläkkeen superkarttuma tarkoitti, että yli 63-vuotiaille työntekoa jatkaville kertyi sen jälkeisestä palkasta 4,5 % eläkettä varten. Nyt tämä superkarttuma poistuu ja tilalle tulee lykkäyskorotus.
Lykkäyskorotukseen on oikeutettu, kun saavuttaa oman alansa alimman eläkeiän. Eli, jos olisit pääsemässä 63-vuotiaana eläkkeelle, jokainen sen jälkeen tehty palkkakuukausi korottaa eläkettä 0,4 %. Tämä lasketaan eläkkeen suuruudesta, kun superkarttuma laskettiin työtuloista. Eli voidaan ajatella, että lykkäyskorvaukseksi saatu 0,4 % tulee korvauksena niistä kuukausista, joilla on lykännyt eläkkeelle jäämistä. Samankokoisen 0,4 prosentin karttuman saa nykyisinkin, jos jatkaa töissä yli 68-vuotiaana.
Aikaisemmin eläkettä on kertynyt eri ikäisille eri prosenttiosuus. Teini-ikäisille ei ole eläkettä kertynyt ollenkaan ja vanhemmille kertymä on nopeampi kuin nuoremmille. Vuodesta 2017 lähtien eläkettä karttuu 1,5 % kaikissa ikäluokissa ja nuoret alkavat kerryttämään eläkettä työstä 17-vuotiaina ja yrittämisestä 18-vuotiaina. Tämä korostaa uran alkuvaiheessa tehdyn työn merkitystä verrattuna edelliseen järjestelmään. Sen takia tällä hetkellä yli 50-vuotiaat ovat kerryttäneet vähemmän eläkettä kuin 50-vuotiaat tulevaisuudessa. Tämä epäsuhta huomioidaan 53–62-vuotiailla siirtymäajalla, joka päättyy loppuvuonna 2025. Heidän karttumansa on siirtymäajalla 1,7 %, kun muun ikäisten on 1,5 %.
YEL-muutoksien myötä eläkkeen kerääminen kannattaa jakaa tasaisemmin yrittäjäuran ajaksi. Yrittäjän eläkemaksujen perusteena on ilmoitettu työtulo. Tämän työtulon tulee vastata summaa, jonka yrittäjä maksaisi työntekijälle samasta työstä. Tämän takia ilmoitettu työtulo ei välttämättä ole sama kuin yrittäjän saamat tulot. Monet yrittäjät ilmoittavat usein työtulonsa pienemmäksi kuin saamansa tulot ja maksavat siten pienempää YEL-maksua. Silloin he säästävät työuran aikana, mutta saavat huonomman eläkkeen. Tämä voi laskennallisesti olla joskus parempi ratkaisu, mutta myös monella tapaa riskialttiimpi. YEL:in maksaminen ei ole kovin yksiselitteistä, ja siksi sen kanssa kannattaa olla tarkkana.
Aikaisemmin superkarttuma on painottanut uran loppuvaiheen tuloja ja ehkä siksi jotkut yrittäjät, kuten toiminimiyrittäjät, ovat panostaneet YEL:in maksamiseen vasta aivan viimeisinä työvuosina. Koska superkarttuma poistuu, tätä hyötyä ei enää ole. Toinen merkittävä seikka on, että lykkäyskorotus lasketaan siihen mennessä kerätyn eläkkeen suuruudesta – ei työtulosta. Sen takia myös uran alkuvaiheessa kerätty eläke korostaa merkitystään myös viimeisinä työvuosina ennen eläkkeelle jäämistä. Tämä voi jopa joissain tapauksissa tarkoittaa, että viimeisinä vuosina kannattaa maksaa vähemmän kalliita YEL-maksuja, koska suuri osa eläkepotista on jo kertynyt. On kuitenkin hyvä muistaa, että YEL-maksut voi vähentää verotuksessa täysimääräisenä.
Yrittäjän byrokratia voi olla haastavaa, erityisesti kaikkien muiden töiden ohessa. Tämä blogikirjoitus ei ole graalin malja, joka kertoo, miten yrittäjän tulisi toimia, mutta toivottavasti se antaa tietoa ja näkemystä, jonka pohjalta voi tehdä ratkaisuja. Yrittäjän kannattaa olla tarkkana ja etsiä tietoa monista lähteistä.