Oletko yksi niistä lukuisista yrittäjistä, jotka tietävät tasan tarkkaan, mitä heidän kannattaisi urallaan edetäkseen tehdä? Entä oletko yksi niistä lukuisista yrittäjistä, jotka eivät tästä huolimatta, jostain oudosta ja selittämättömästä syystä vain saa otettua sitä seuraavaa ratkaisevaa askelta?
On hyvin yleistä, että yrittäjä tai yrittäjyyttä pohtiva jumittaa esimerkiksi seuraavien tärkeääkin tärkeämpien askeleiden kohdalla:
Mistä tämä outo, hämmentävä ensimmäisten ratkaisevien askelten edessä jumittaminen johtuu? Miksi välttelemme tärkeiden askelten ottamista, vaikka tiedämme oikein hyvin, että ne veisivät meidät kohti haluamaamme lopputulosta?
Olen itsekin aikoinaan ihmetellyt tätä monia kertoja. En ole irrationaalisen toiminnan ystävä ja onhan se nyt aika irrationaalista, ettei tee sitä, minkä itse tietää läpikotaisin toivotuksi ja järkeväksi.
Nykyään syy tähän on onneksi tiedossa ja haluan jakaa sen tänään kanssasi. En voi väittää, että ”ekat kerrat” muuttuisivat tämän tiedon avulla yhtäkkiä vaivattomiksi, mutta ainakin ne helpottuvat, usein ratkaisevasti!
Tässä kirjoituksessa listaan syitä ja taustoja seuraavalla tasolle etenemisen pelon takaa ja kirjoituksen seuraavassa osassa paljastan muutamia toimivia ratkaisuja tämän pelon päihittämiseen.
Jumitamme erityisesti tärkeissä ensimmäistä kertaa tehtävissä asioissa erityisesti kolmesta syystä. Todellisia syitä on tietysti enemmänkin, mutta nämä ovat tyypillisesti niitä ratkaisevimpia.
Kaikki seuraavat syyt ovat todella luonnollisia ja me kaikki ihmiset olemme niihin melko taipuvaisia. Pelkosi ei siis johdu siitä, että ajattelussasi tai asenteessasi olisi jotain varsinaisesti vialla. Älä siis turhaan syyllistä itseäsi.
1. Tuntemattoman pelko
Vaikuttaa siltä, että tuntemattoman pelko on suurimpia elämää rajoittavia pelkoja paitsi tässä, myös monissa muissa elämäntilanteissa. Sen voima perustuu siihen, että se on keskeisimpä ”itsepuolustusjärjestelmämme” osia.
Me ihmiset – jossain määrin jokainen meistä – tunnemme pelkoa tuntemattomia ja uusia asioita kohtaan usein ihan perustelluista syistä. Uudessa ja tuntemattomassa piilee aina riski siitä, että se, mitä sieltä paljastuu, ei ole kannaltamme mukavaa. Siksi pelkäämme sitä luonnostamme.
Tuntemattoman pelko on ennen kaikkea tunneasia. Vaikka järkiperusteisesti arvelisimme, ettei jossain asiassa ole mitään oikeaa pelättävää, on tunne vaikea voittaa järjellä.
Toki uusi ja tuntematon voi sisältää myös kannaltamme jotain aivan upeaa, mutta ihminen tutkitusti pelaa mieluummin varman päälle ja välttää kipua kuin ottaa riskin saadakseen jotain haluamaansa.
Tuntemattoman pelko verhoaa usein itsensä jonkin muun pelon tai tunteen hahmoon. Sitä voi olla vaikea tunnistaa, sillä tuntemattoman pelko suorastaan rakastaa tekeytyä joksikin ”järkeväksi”. Järkiperusteinen muutosvastarinta, konservativismi ja uusia asioita kohtaan esitetty älyllinen kritiikki voi kaikki olla toisinaan oikeastikin järkevää. Yhtä usein aiheen kaivelu kuitenkin paljastaa, että ihminen vain pelkää, muttei mielellään myönnä sitä edes itselleen.
(Ehkäpä klassisin ja symbolisin tuntemattoman pelon ilmentymä on pimeänpelko. ”Pimeässä voi olla mitä vain”. Samasta syystä esimerkiksi kauhuelokuvissa käytetään samaa kuvastoa: pimeyttä, sumua ja ahtaita tiloja, joissa pimeydessä, sumun seassa tai nurkan takana voi olla ihan mitä vain...!)
2. Epäonnistumisen pelko
Toinen ensimmäisten kertojen pelon takaa löytyvä syy on ehkä se tunnetuin: epäonnistumisen pelko. Pelkäämme tehdä uutta, sillä pelkäämme (usein ihan perustellusti, onhan tämä ensimmäinen kerta), että epäonnistumme siinä.
Epäonnistumisen pelkoa voi mielestäni toisinaan kutsua myös kokemattomuusdilemmaksi. Epäonnistumisen pelko perustuu usein sille, ettei meillä ole tarpeeksi kokemusta jostain tietystä asiasta tai tilanteesta, jotta osaisimme tarkalleen arvioida, kuinka hyvin tulemme siinä pärjäämään. Ikävä dilemma tämä on siksi, että ainoa vedenpitävä tapa oppia tätä arviointia tekemään on hankkia todellista kokemusta kyseisestä aiheesta ja tilanteesta.
Epäonnistumisen pelkoa kannattaa ajatella lähinnä bulvaanina tai yritystalouden termejä käyttäen ”holding-pelkona”. Ihminen ei pääasiassa pelkää itse epäonnistumista, vaan sitä, mitä siihen sisältyy. Sitä, mitä epäonnistuminen hänelle merkitsee.
Tarkoittaako epäonnistuminen esimerkiksi sitä, että olet kyvytön, tyhmä, huonoja päätöksiä tekevä, laiska, arvoton tai muulla tavoin huono ihminen? Tarkoittaako epäonnistuminen sitä, että tulet tuntemaan huonommuutta, häpeää, arvottomuutta tai jotain muuta vastaavaa? Epäonnistumisen pelon sisältö on se, mitä me oikeasti pelkäämme, ei niinkään epäonnistuminen itsessään.
3. Onnistumisen pelko
Kyllä. Me ihmiset pelkäämme kovasti myös onnistumista, vaikka siitä harvoin puhutaankin. Syy on tässäkin tapauksessa se, että onnistumisen pelko on suurelle yleisölle sen verran tuntematon ilmestys, että harva osaa edes epäillä, että saattaa sellaisen omata. (Tästä syystä psykologinen yleissivistys on tärkeä työkalu jokaiselle ihmiselle. Kun osaamme nimetä psyykeemme rakenteita, osaamme myös johtaa itseämme paremmin.)
Aivan kuten epäonnistumisenkin pelko, on onnistumisen pelko eräänlainen bulvaani. Emme pelkää varsinaisesti itse onnistumista, vaan sitä, mitä siitä mahdollisesti seuraa.
Otetaan esimerkki:
Kuvitellaan, että yritän psyykata itseäni nostamaan myyntini ja markkinointini seuraavalle tasolle. Tunnen kuitenkin outoa haluttomuutta ja sisäistä kitkaa. Pitäisi, mutta jotenkin ei huvita. Onnistumisen pelko! Mitä myynnin ja markkinoinnin onnistumisessa tarkalleen ottaen pelkään?
Ja nämä pelot ovat vielä rationaalisimmasta päästä. Usein pelkäämme salaa myös paljon oudompia asioita, joten silmät kannattaa pitää auki myös sellaisten varalta!
Tämän kirjoituksen seuraavassa osassa paljastan 3 toimivaa ja heti sovellettavissasi olevaa ratkaisua kaikkiin edellä lueteltuihin pelkoihin. Palaillaan!
Rakkaudella,
Jevgeni
***
Tämän vieraskynän on kirjoittanut Rohkeuskoulun rohkeuskouluttaja, tietokirjailija ja ammattibloggaaja Jevgeni Särki. Yrittäjänä Jevgeni on toiminut jo vuodesta 2011 asti.