Toiminimiyrittäjän pitää tehdä veroilmoitus vuoden alussa. Miten se tehdään, mitä pitää tietää ja miten kirjanpitäjä liittyy asiaan? Ennen kuin aloitat, lue tämä.
Milloin toiminimen veroilmoitus tehdään?
Perustin toiminimiyrityksen viime syksynä, ja olen siitä asti opetellut yritystoiminnan perusteita.
Nyt on vuorossa yrityksen veroilmoitus. Jos et ole koskaan tehnyt sellaista, ei hätää: en minäkään. Siksi kilautin kirjanpitäjälleni Laskitin Mari Harjulle ja kysyin, miten toiminimen veroilmoituksesta selvitään.
Mikäli ihan totta puhutaan, en edes muistanut, että veroilmoitus pitää tehdä. Toiminimiyrittäjän ei kuitenkaan kannata suhtautua asiaan huolettomasti, sillä verottaja ei katso hyvällä veroilmoituksen tekemättä jättämistä. Siitä seuraa sanktioita. Siispä asiaan.
Toiminimiyrittäjä tekee veroilmoituksen joka vuosi tammi-maaliskuussa, vaikka tilikausi olisi päättynyt kesäkuussa. Syy: toiminimiyrittäjän verotukseen vaikuttaa myös henkilökohtainen verotus. Eli jos olet palkkatöissä toisaalla tai saat jotain muuta tuloa henkilökohtaisesti, se vaikuttaa toiminimiyrityksesi verotukseen. Henkilökohtainen veroilmoitus tehdään vuoden alussa, ja siksi myös toiminimen veroilmoitus tehdään samaan aikaan.
Muista, että veroilmoitus pitää tehdä, vaikkei yritykselläsi olisi tuloja! Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä on merkitty lomakkeeseen. Vuonna 2024 palautuspäivä on 2.4.2014.
Kirjanpitäjä voi tehdä veroilmoituksen puolestasi
Tutkiskelen veroilmoituskaavaketta eli Verohallinnon lomake numero 5:tä ahdistuneena: poistot, nettovarallisuus ja edustuskulut. En ymmärrä tästä puoliakaan.
Ensimmäinen hyvä uutinen on, että minun ei tarvitsekaan. Kirjanpitäjäni lohduttaa, että hän tekee yritykseni veroilmoituksen puolestani. Mikä voitto! Mikäli haluat siis päästä veroilmoituksesta mahdollisimman helpolla, hanki hyvä kirjanpitäjä. Laskitilla veroilmoituksen tekeminen sisältyy tilinpäätöksen hintaan.
Tilinpäätökseen liittyy tuloslaskelma. Toiminimiyrittäjä voi halutessaan tehdä itse yksinkertaisen kirjanpidon, ja silloin tuloslaskelmaa ei vaadita. Siitä ei ole paljon iloa, sillä tuloslaskelma tarvitaan kuitenkin veroilmoituksen tekoon.
Veroilmoituksella on ilmoitettava, mitä olet tienannut eli arvonlisäveroton liikevaihto ja se, mitä viivan alle on jäänyt eli yrityksen tulos. Veroilmoituksella on kohta, jossa voit laskea yrityksesi tuloksen. Sitä varten tarvitset laskelman yrityksesi vähennyskelpoisista kuluista.
Tätä kaikkea varten tarvitset luvut kirjanpidostasi. Helpoiten tämä tosiaan hoituu niin, että hankit hyvän kirjanpitäjän. Kirjanpitäjä on hyvä olla siitäkin syystä, että virheet toiminimiyrityksen veroilmoituksella voivat tulla kalliiksi.
Kannattaa muistaa, että vaikka olisit hoitanut kirjanpitosi itse, voit kysyä kirjanpitäjältä konsulttiapua veroilmoituksen tekemiseen. Minun käyttämässäni kirjanpitotoimistossa Laskitissa ei kuitenkaan yleensä tehdä veroilmoitusta asiakkaan itse tekemän kirjanpidon pohjalta, sillä silloin kirjanpidossa voi olla virheitä.
Kirjanpitäjä tekee yritykseni veroilmoituksen tilinpäätökseni pohjalta. Tilinpäätös lähetetään minulle hyväksyttäväksi ennen kuin tiedot kirjataan veroilmoitukseen.
Voit toki tehdä veroilmoituksen myös itse, mutta summanmutikassa lukuja ei kannata laskea.
Miten henkilökohtainen ja yrityksen veroilmoitus liittyvät toisiinsa?
Toiminimiyrittäjä voi ilmoittaa jotkin asiat joko henkilökohtaisella tai yrityksen veroilmoituksella. Näitä kannattaa miettiä yhdessä kirjanpitäjän kanssa.
Esimerkiksi työhuonevähennyksen voi ilmoittaa kummalla tahansa. Usein on kuitenkin yksinkertaisinta ilmoittaa se yrityksen veroilmoituksella.
Jotkin kulut voivat olla tulonhankkimiskuluja, vaikka eivät olisikaan yrityksen kuluja. Ne ilmoitetaan henkilökohtaisella veroilmoituksella. Esimerkiksi jos matkustan ulkomaille ja kirjoitan matkasta omasta päätöksestäni blogiini tai osallistun vaikka työhöni liittyvään seminaariin, on kyseessä tulonhankkimiskulu, ei yrityksen kulu. Tällöin matkan kulut kannattaa ilmoittaa henkilökohtaisella veroilmoituksella.
Toinen minulle oleellinen vähennys on ammattikirjallisuus, jos en ole ilmoittanut sitä yritykseni kuluiksi. Nämä eri vähennykset riippuvat paljon toimialastasi, joten tästä kannattaa keskustella kirjanpitäjän kanssa – kuten melkein kaikesta muustakin.
Starttiraha koskettaa montaa uutta yrittäjää, niin minuakin. Se ilmoitetaan henkilökohtaisella veroilmoituksella.
Mikä hyväksytään kuluksi?
Sitten päästäänkin pureutumaan kunnolla kiinnostaviin aiheisiin eli toiminimiyrityksen kuluihin. Asiahan on nimittäin niin, että verottaja ei hyväksy yrityksen kuluiksi ihan mitä tahansa. Jos sinulla on hyvä kirjanpitäjä, hän luultavasti pitää sinut ruodussa, eikä anna vähentää uusia mekkojasi ja synttärikemujasi verotuksessa.
Se on oikein hyvä asia, vaikka voikin hetkellisesti harmittaa. Mikäli nimittäin vähennät kuluja väärin perustein, joudut maksamaan rahat verottajalle korkojen kera takaisin.
Kuluja on myös erilaisia. Osan niistä saa vähentää kokonaan, osaa ei. Jos esimerkiksi käyn tekemässä haastattelua ja tarjoan haastateltavani kahvin, se on neuvottelukulu. Samoin se, jos käyn lounaalla asiakkaani kanssa. Neuvottelukulut saa vähentää kokonaisuudessaan.
Edustuskuluiksi taas laskettaisiin, jos lähettäisin asiakkailleni erityisiä, kalliita joululahjoja. Edustuskuluista saa vähentää puolet. Jos kuitenkin lähettäisin kaikille samanlaisen halvan suklaarasian, se ei olisi edustuskulu vaan markkinointikulu. Markkinointikulut saa vähentää kokonaan.
Sitten on vielä toiminimiyrittäjän autokulut. Yksi riesa, sanoo kirjanpitäjäni. Kiitän itseäni, etten omista autoa. Jos toiminimiyrittäjä omistaa auton henkilökohtaisesti ja ajaa sillä työmatkoja alle puolet matkoista, silloin noita matkoja voi vähentää yrityksen verotuksessa.
Jos auto on yrityksen, kirjanpitoon merkitään ensin kaikki autoon liittyvät kulut, kuten polttoaineet ja huollot. Jos käytät yrityksen autoa myös yksityismatkoihin ja olet vähentänyt auton yksityiskäytön kulut kirjanpidossa, sinun pitää kuitenkin veroilmoituksella tulouttaa yksityiskäytön osuus kuluista kohdassa: Tuloutus yksityiskäytöstä, jos kulut vähennetty kirjanpidossa. Tämä voi olla vähän työlästä. Siksi kannattaa miettiä, onko auto yrityksen omistuksessa vai yksityisomistuksessasi.
Esimerkiksi kodin ja työpaikan välisiä matkoja ei voi vähentää yrityksen verotuksessa. Ne kirjataan henkilökohtaiselle veroilmoitukselle, oli kulkuväline mikä tahansa.
Henkilöstökuluihin merkitään maksamasi palkat. Toiminimiyrittäjän itselleen maksamaa palkkaa ei merkitä tähän, vaan se on yksityisnosto. Jos esimerkiksi tilaat yrityksellesi valokuvia ulkopuoliselta valokuvaajalta, se ei myöskään ole henkilöstökulu, vaan se merkitään kohtaan Ulkopuoliset palvelut.
Lue Lisää: Toiminimen palkka- ja verotus, ja alv-velvollisuus
Mikä ihmeen poisto?
Yrityksen veroilmoituksella on myös kohta nimeltä poistot. Jaa, kuulostaa siltä, että nukuin tämän aiheen ohi sillä ainoalla kirjanpitokurssilla, jonka olen elämässäni käynyt. Jälleen kiitän itseäni siitä, että minulla on kirjanpitäjä.
Poistot tarkoittavat yrityksen pitkäaikaisia hankintoja, joiden käyttöikä on monta vuotta. Minä olen ammatiltani freelance-toimittaja ja bloggaaja. Jos hankin esimerkiksi työtäni varten arvokkaan kameran, joka maksaa 5000 euroa ja jota suunnittelen käyttäväni seuraavat 10 vuotta, kameran arvo lisätään taseeseen.
Kameran koko arvoa ei voida lisätä ostovuoden kuluksi, vaan se jaksotetaan kuluiksi niiden vuosien ajalle, joina aion käyttää sitä. Vuosittain poistetaan se osuus, joka on kyseisen tilikauden kulu. Kamerasta laitettaisiin kuluksi esimerkiksi 25 prosenttia sen tämänhetkisestä arvosta. Arvo pienenee taseessa vuosittain, sillä kameran arvo laskee sen vanhetessa. Poistot kirjataan tilinpäätökseen, ja ne pitää erotella veroilmoituksessa.
Verottajalla on tarkat ohjeet siitä, millaiset hankinnat kirjataan taseeseen. Yleensä taseeseen lisätään yli 1000 euroa maksavat hankinnat tai laitteet, joiden käyttöikä on 3-5 vuotta tai enemmän. Tietokonetta ei kuitenkaan yleensä kirjata taseeseen, sillä uusi tietokone toimii usein hyvin vain pari vuotta.
Ansiotuloa vai pääomatuloa?
Veroilmoituksella on myös kryptinen kohta nimeltä Nettovarallisuus. Se tarkoittaa yrityksen varojen ja velkojen erotusta. Se myös määrittää, mikä osa tuloistasi on pääomatuloa ja mikä ansiotuloa. Tämä kohta on tärkeä siinä vaiheessa, jos veroprosenttisi ylittää 30.
Jos esimerkiksi tienaat niin hyvin, että veroprosenttisi on 40, voi olla kannattavaa määrittää osan tuloistasi pääomatuloiksi. Pääomatulojen veroprosentti on 30. Näin siis maksat vähemmän veroa.
Kirjanpitäjälläni on vielä yksi ohje: mitä yrityksen raha-asioihin tulee, luota kirjanpitäjääsi, älä kavereihisi. Kirjanpitäjä tietää, mitä oikeasti voit vähentää verotuksessa ja mikä kannattaa tehdä tai jättää tekemättä.
Niin pääset helpommalla, etkä joudu ongelmiin verottajan kanssa.
Tämän artikkelin on kirjoittanut Anna Kauhala, joka toimii freelance-toimittajana ja bloggaajana opetellen samalla yrittäjyyteen liittyviä kiemuroita.
/6_how_it_works.png?width=477&name=6_how_it_works.png)
