Yrittäjyyden ja perheenlisäyksen haastava yhdistelmä askarruttaa erityisesti naisyrittäjiä. Tämä kirjoitus on yhden pienyrittäjän näkemys pohdinnoista ja neuvoista, joita kolmekymppinen naisyrittäjä saattaa kohdata.
“Ennen kuin alat hankkia lapsia, kannattaisi sinulla olla vakituinen työpaikka.”
Naisyrittäjät, niin sinkut kuin parisuhteessa olevat, ovat luultavasti kuulleet tämän neuvon ainakin kerran. Toteamus on jo itsessään tungetteleva ja yksityiselämän piiriin kuuluva, mutta liittyy myös vahvasti naiseuteen: miehet saavat harvoin kuulla tätä hyvää tarkoittavaa mutta varsin epätahdikasta lausahdusta. Yrittäjyyden ja lastenhankinnan yhdistämisen vaikeudet leimaavat edelleen erityisesti naisyrittäjiä.
Totta kai vakituisen työpaikan vanhempainvapaat ja muut edut ovat houkuttelevia. Valvon usein öitä pyöritellen mielessäni edestakaisin eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia: jatkaako yrittäjänä vai etsiäkö vakipaikka?
Silläkin riskillä, että kuulostan uhmaikäiseltä taaperolta, mielestäni tilanne on epäreilu. On epäreilua, että naisena joudun tekemään tämän valinnan. Matkani aloittelevasta kokopäiväisestä copywriterista vapaaksi kirjoittajaksi, joka voi nauttia työstään ja vapaudestaan esteistä huolimatta joka päivä on ollut kivinen. Mutta kuinka kivinen tie tuleekaan olemaan lapsi kainalossa ja ilman vakaata tulovirtaa?
Tunnen toivonkipinän, kun näen yrittäjäpariskuntia ja -yksinhuoltajia, jotka saavat homman toimimaan. He liihottavat toimeksiannosta toiseen tasapainoillen samaan aikaan yrittäjän vakuutusten, vanhempainpäivärahojen ja lasten sairastelujen välillä. Myrskypilvet ilmestyvät näkökenttääni vain, kun minulta kysytään, milloin luovun vapaudestani yrittäjänä hankkiakseni lapsia vakituisen työnantajan hellässä huomassa.
Perheellistymiskisailussa vastapuolella ovat työnantajat. Työhaastattelussa toisella puolella pöytää udellaan kierrellen, että milloin, no, tiedäthän. Niin, milloin mitä? Milloin naishakija hankkii lapsia? Rehellinen kysymys olisi: “Kuinka monta päivää koeajan jälkeen aiot ilmoittaa olevasi raskaana?”
Tämä naisyrittäjän noidankehä ja aivopesu saavat pääni pyörimään. Kun vuosia tulee täyteen kolmekymmentä, ystäviä, epämääräisiä tuttavia, työkavereita ja vanhempia näyttää kiinnostavan vain yksi asia: lisääntyminen hyvinvointivaltiomme huolenpidon turvin. Entä jos valitsen yrittäjyyden ja jään tuosta huolenpidosta paitsi? Olenko itsekäs, jos annan elämän vain tulla kuin on tullakseen, kehitän ammatillista osaamistani ja toivon, että yrittäjän vapaus ja perheenlisäys yhdistyvät lopulta mutkattomasti?
Yrittäjyys on valinta. Usein intuitiivinen valinta, joka sotii vastoin järkeä ja turvallisuudenkaipuuta. Yrittäjyys on elämäntapa. Elämäntapa, josta maksat kalliin hinnan hermoillasi ja harmailla hiuksilla. Yrittäjät ovat yrittäjiä, koska he eivät voi eivätkä halua elää elämäänsä toimistoaikojen armoilla. Siksi kehotus naisyrittäjille aloittaa lastenhankinta vasta vakituisessa työpaikassa tarkoittaa eittämättä hyvää mutta on aivan hakoteillä. Olen yrittäjä, koska olen valmis ottamaan riskejä saadakseni nauttia samalla valintani tuomasta vapaudesta – myös lastenhankinnassa.
Lastenhankinta mielessä tai ei, Holvi auttaa sinua pyörittämään yrityksen arkea helpommin. Lue, miten Holvi säästää aikaasi ja hermojasi.