Olisiko legoista mahdollista tehdä ammatti? Yrittäjäperheen lapselle Tuomo Rannolle Legot olivat jo lapsena tärkeitä. Vanhempana niistä tuli harrastus ja lopulta myös työ.
Alunperin Tuomo opiskeli maisema-arkkitehdiksi Aalto-yliopistossa. Ala tuli tutuksi, kun hän teki oman alansa töitä opiskelujen ohella. Mutta jo varhain kävi selväksi, ettei maisema-arkkitehdin työt ja muille työskenteleminen ollut sitä, mitä hän elämältään halusi.
Yrittäjäperheessä kasvaneelle Tuomolle yrittäjyys oli luonnollinen päätös, joka kypsyi pitkän ajan kuluessa. Ennen hyppyä täysipäiväiseen yrittäjyyteen Tuomo ehti tehdä myös suunnittelutöitä sivutoimisesti.
“Ei ole olemassa yhtä hetkeä, jolloin päätin ryhtyä yrittäjäksi. Se on ollut pitkä prosessi, joka on alkanut jo lapsuudesta, kasvatuksen ja ympäristön kautta.”
Mutta miksi juuri Legot?
“Legot olivat jo lapsena minulle tärkeä lelu.”
Teini-ikäisenä kiinnostus Legoja kohtaan katosi, mutta aikuisiällä Tuomo huomasi, että Legot voivat olla myös aikuisten harrastus. Mutta olisiko niistä myös työksi?
“Äidilläni oli lelukauppa, joten sitä kautta pystyin näkemään Legot myös bisneksenä.”
Niinpä Tuomo perusti Lego-kauppa Pii Poon vuonna 2016 yhdessä isänsä, vaimonsa ja veljiensä kanssa. Tuomo, hänen vaimonsa ja nuorin veljensä Timo aloittivat yrityksessä vakituisina työntekijöinä. Mutta mistä kauppa sai erikoisen nimensä? Sekin on perintöä Tuomon äidin lelukaupasta – myös se oli Pii Poo. Nimi on peruja eteläpohjalaisesta lastenlorusta: Pii Poo tulla pompotteloo, teki tuonne pesän.
Vuosien mittaan Tuomolle on käynyt selväksi, että Legoista on myös työksi. Legokaupan lisäksi yritys järjestää myös tapahtumia, joissa on mahdollisuus rakentaa Legoilla ja tuoda omia teoksiaan näytille. Kaksipäiväinen tapahtuma kerää vuosittain 15 000 kävijää. Legot eivät selvästikään ole mikään pienen porukan juttu.
Suurin osa Pii Poon asiakkaista on lapsiperheitä – vanhemmat antavat rahat ja lapset tekevät päätökset. Mukaan mahtuu myös aikuisia ja teini-ikäisiä harrastajia. Mihin Legojen suosio sitten perustuu?
“Legot mahdollistavat luovuuden rajattoman käytön. Niistä voi tehdä mitä tahansa.”
Eräs asiakas ja Legoharrastaja onkin kutsunut itseään Legotaiteilijaksi. Toiset ilmaisevat itseään piirtämällä, maalaamalla tai kirjoittamalla, toiset Legojen avulla.
Toisaalta Legot ovat sukupolvirajat ylittävä kokemus. Samoilla Legoilla on voitu leikkiä usean sukupolven ajan ja vanhat palikat käyvät yhteen myös uusien kanssa.
“Vanhemmat ja lapset viihtyvät hyvin yhdessä saman asian äärellä.”
Tuomolla on itselläänkin lapsi, mutta 1-vuotias tytär on toistaiseksi keskittynyt vain Legopalikoiden syömiseen.
“En aio pakottaa häntä leikkimään Legoilla, mutta tarjoan hyvät mahdollisuudet leikkiin. Palikoista ei ainakaan tule pulaa.”
Yrittäjät puhuvat usein vaikeudesta löytää tasapaino työn ja vapaa-ajan välille. Tuomo ei ole kokenut sitä koskaan ongelmallisena.
Työpäivät kuluvat monipuolisesti eri työtehtävissä niin myymälässä kuin tietokoneellakin: on esimerkiksi suunniteltava yrityksen markkinointia ja tehtävä tilauksia. Vapaa-aikaa ja työtä Tuomo ei ole koskaan erottanut, vaan yrityksen kehitystyö tapahtuu esimerkiksi juoksulenkillä tai iltaisin sohvalla ollessa.
“Kehitystyö on se, mistä pidän kaikista eniten, enkä koe sitä työksi. Se on huvia, jota teen mielelläni.”
Työn ja vapaa-ajan yhteensulautuminen tulee jo lapsuudesta. Yrittäjyys oli jo silloin näkyvä osa perheen arkea: vanhemmilla oli iso talo, jonka alakerrassa sekä isän että äidin yritysten liiketilat olivat.
“Olen tottunut siihen. Lapsenakaan ei aina pystynyt sanomaan, ovatko vanhemmat töissä vai eivät.”
Tuomo haluaa Pii Poon avulla edistää niin suomalaista Lego-kulttuuria kuin luovuuttakin. Mielessä on jo useita uusia tapoja kasvattaa toimintaa. Hänelle yrittäjyyden suola onkin yrityksen kehittäminen ja kasvattaminen. Kun on itsensä pomo, on myös vapaa määrittelemään yrityksen suunnan, eikä tarvitse noudattaa ylhäältä annettua visiota.
“Vaikka palkkatöissä sainkin vastuuta projekteissa, en työntekijänä päässyt ikinä käsiksi tekemisen perimmäisiin syihin.”
Kehittämistyön lisäksi Tuomo nauttii yrittäjyyden tuomasta kokonaisvaltaisesta elämänhallinnasta.
“Yrittäjänä olen täysin vastuussa itsestäni enkä ole tilivelvollinen kenellekään. Saan taputtaa itseäni selkään, kun onnistun ja epäonnistuessa voi katsoa peiliin ja syyllinen löytyy yleensä sieltä.”
Yrittäjäperheen lasta yrittäjyys ei ole juuri yllättänyt, mutta paljon se on silti opettanut. Tärkein opetus on ollut ajanhallinnan ja priorisoinnin tärkeys.
“Kaikkea ei kuitenkaan ehdi tekemään, joten on opeteltava priorisoimaan, delegoimaan ja jättää turha sälä tekemättä.”
Samaan opetukseen pohjautuu myös Tuomon vinkki kaikille yrittäjille.
“Mieti tarkasti, mikä on kaikista olennaisinta siinä mitä teet, pidä se kirkkaasti mielessäsi ja karsi kaikki turha ympäriltä.”